sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Sylvi Salonen Viimeinen diiva

Sylvi Salonen Viimeinen diiva
Tekijät Pirkko Vekkeli ja Ismo Loivamaa
Minerva Kustannus Oy 2017


Sylvi Salonen Viimeinen diiva on tekijöiden mukaan näyttelijä Sylvi Salosen elämäkerta.
Minä tutustuin ja ihastuin Sylvi Saloseen Tankki Täyteen televisiosarjan Emilia ”Emmi” Vileninä. Kiinnostuin kirjasta saadakseni lisää tietoa Sylvi Salosesta. Kirjasta saakin hyvät perustiedot hänestä.

Sylvi Inkeri Salonen syntyi Porissa Ida ja Lauri Salosen esikoistyttäreksi 1.3.1920. Sylvi sai kaksi siskoa. Hän aloitti nuorena seitsemäntoista vuotiaana näyttelijän uran Helge Raninin ohjauksessa. Raninien muutettua pois Porista Sylvi siirtyi Glory Leppäsen ohjaukseen. Leppäsen muutettua Tampereelle Sylvi seurasi häntä ja muutti hänen perässään Tampereelle, Tampereen teatteriin. Tampereen teatterista hän siirtyi Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen ohjaukseen. Salmelainen antoi Sylville välikirjan ja opetti hänet ammattinäyttelijäksi. Sylvi näytteli Tampereen Työväen Teatterissa melkein kuolemaansa asti. Sylvi näytteli monissa elokuvissa mutta koko kansan tutuksi hän tuli televisiosarjoista. Sylvin tunnetuimpia rooleja ovat mm. Lahtiska, Emilia ”Emmi” Vilen, Mailis Yrjänä, Helvi Laine ja Sylvi Kaitala. Sylvi kuoli 23.12.2003.

Kirjoittajat eivät ole sanojensa mukaan pyrkineet teoreettisiin roolianalyyseihin eikä pikkupiirteiseen teatterihistoriaan. Kirjassa ei ollutkaan mielestäni liikaa esitelty elokuva ja teatterirooleja eikä myöskään televisiorooleja. Minusta se on hyvä asia, näin kirja ei ollut liian raskas luettava.
Sen sijaan kirjassa Sylvi Salosta muistelevat hänen pitkäaikaiset työtoverit ja ystävät.
Hauskoja juttuja hänen elämästä riittääkin. Sylvi ei koskaan avioitunut mutta kirjan mukaan hänellä oli paljon ystäviä, rakkauksiakin. Runsaasti kuvitettu kirja seuraa Sylvi Salosen elämää nuoresta talouskoululaisesta juhlituksi ja palkituksi teatterin diivaksi.

Sylvi Salonen Viimeinen diiva oli erittäin mukava ja mielenkiintoinen kirja. Lukiessani minulle tuli sellainen tunne, että Sylvi itse olisi kertonut ne muistonsa minulle.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti